Kevät on myöhässä. Kylmä koillistuuli ja viikkoja jatkuneet yöpakkaset ovat kuivattaneet maiseman ruskeaksi. Ainoa väripilkku on enää Elisabeth weeshuisin ikkunaluukut, joissa on kaupungin heraldiset värit, punainen ja keltainen.
Vuonna 1556 valmistunut orpokoti hallitsee maisemaa vieläkin ja oli Alankomaiden suurin ja pisimpään toiminut orpokoti. Se suljettin vasta 1956, kun kaikki orpokodit suljettiin lain mukaisesti. Nykyään talo toimii museona ja kaupunginkirjastona.
Lapsettomaan Elisabeth van Culemborgiin liittyy hollantilainen versio Kaarina Maununtytärestä, jopa samantyylinen "historiallinen" maalaus 1800-luvulta. Tosin taulussa on keisari, piikatyttö ja kehto. Elisabeth hoiti ainoana lapsenaan keisari Kaarle V:n hollantilaista, aviotonta tytärtä.
Margaretha syntyi keisarin kamariherran Lalaingin taloudessa orvolle hollantilaiselle palvelustytölle, jonka kauneuteen keisari ihastui. Elisabeth ja hänen miehensä suku Lalaingit kirjelmöivät keisarille ja vaativat häntä tunnustamaan aviottoman tyttärensä. Keisari taipui lopulta, tunnusti tyttärensä ja lapsi annettiin Elisabethin hoivaan ensimmäiseksi 10 ikävuodekseen ennen hovikasvatusta. Piikatytön tyttärestä kasvoi vallasnainen Parman Margareta, ensin Firenzen herttuan Alessandro Medicin ja myöhemmin Ottavio Farnesen puoliso. Elisabethin testamenttivaroin rakennettiin orpokoti, ja rouva tekikin tukevat paperit, sillä hänen testamenttinsa suojaa taloa vieläkin, jopa tuota muuria ja tuota lammaslaidunta.
Niin, ja muuri takana on ihastuttava puutarha! Siitä lisää myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti