Hyvää Oranje Vappua!

Tram Royal - Amsterdam 30.4.2013

Vallan haitarit soi -  kuningatar menee ja kuningas tulee.

Hauskaa Valpurin aattoa ja Kuningattarenpäivää kaikille!

Amsterdam ja Dam vallanvaihdon aattona 2013

"Älkää tehkö minusta numeroa, en halua olla numero, Willen IV. Sanokaa vain Ville-Aleksi" 

Vallanvaihdon aattona Amsterdamin pormestari van der Laan halusi muistuttaa virkavelvollisuuksien lomassa, että "hän on henkilökohtaisesti tasavaltalainen, kuten 60-70 % alankomaalaisista".

Kruunukoristeita ja Damin runsaampaa koritselua lukuunottamatta näytti siltä kuin kaupunki oli valmistautumassa perinteiseen Kuningattarenpäivän Oranje-juhlaan, koristeluna yksityistalojen liputus ja oranssiin puketunut kansa. Hollantilaisilla on halutessaan suureellisen tyylin tajua, mutta kanavanvarsien viralliset juhlaliputukset näyttivät siltä, että joku säästäväinen olisi päättänyt puolittaa lippujeen koon. 

Huomiseen vallanvaihtoon kuuluu myös nk. Koningslied, Kuninkaan laulu, joka on varta vasten sävelletty ja sanoitettu juhlaa varten. Tarkoitus on, että kello 19:30 koko kansa laulaa yhdessä tervehdyksen uudellee kuninkaalle. Kaikelle kansalle on siis esitetty kutsu saapua kotikaupunkiensa päätoreille laulamaan. 

Ehkä ei ole yllättävää, että Raamattu-vyöhykkeen äärireformisteilla on oma ajatuksensa sopivasta. Zeelandissa, Middelenburgissä etsitään kiireellä laulajia kaupungin lavalle, sillä lavalle lupautuneen lapsikuoron opettajat ovat ilmoittaneet, että Kuninkaanlaulu sisältää niin paljon kielivirheitä, että se ei sovi lasten laulettavaksi.

Nyt järjestäjät etsivät kiireellä halukkaita laulutaitoisia lavalle esilaulamaan. 

Netin kautta saa ilmottautua, ja he lupaavat soittaa heti takaisin.

Pörssin kellotorni ja De Bijenkorf tavaratalo.

De Bijenkorf,  Mehiläispesä Damilla, Amsterdamin Stocka.

Kuninkaan virkaanasettamiskirkko. Seinällä profiilit kaikista Oranje-Nassau sukuisista valtionpäämieheistä, vuodesta 1814,  jolloin ruhtinas Willem I julisti itsensä Alankomaiden kuninkaaksi. Ekat kolme ovat Willemit I-III, neljäs on Wilhelmina, viides Juliana, kuudes Betarix ja nyt seitsemäntenä Willem-Aleksander.

Ei turhia koristeita. Alareunassa linnan parveke,  jolla kuninkasperhe näyttäytyy kansalle.

Keizersgracht.

Valmisteluhulinaa Jordaanin laidalla, Prinsengrachtilla.

Paikalliskapakka Ruskea Hevonen. Hevosella hillitysti vain oranssi kruunu.

Hieman runsaampaa Oranje-juhla valmistelua.

Kukkalaatikko à la Amsterdam

Ensikertalaisesta Amsterdam saattaa vaikuttaa kaoottiselta. 

                              Siellä toimii kuitenkin periaate: kaikella on paikkansa ja kaikkea voi... 

                              Kyllä kukka kukkalaatikon löytää.

Myöhäiskevät - johan avartui

Ehkä pitäisi useammin muistaa, että talossa on kahden kerroksen väelle tarjolla myös kolmas vaihtoehto,                      3. kerros.

122 vuotta Kuningattarenpäiviä

Tänään on liputettu tulevan kuninkaan Willem-Aleksanterin 46v. syntymäpäivää ja harjoiteltu sitä, että 122 vuotta jatkunut Kuningattarenpäivän vietto päätyy kolmen päivän kuluttua, sillä viimeistä vietetään 30.4.2013. Ensi vuonna suurin kansallinen "Oranje-juhla", Kuninkaanpäivä on 27. huhtikuuta.

Tuntuu siltä kuin Valpurista olisi tulossa Vilpuri.

Kansallinen lastenjuhla alkoi 1885 prinsessa Wilhelminaa juhlistavana Prinsessanpäivänä. Vuonna 1891 siitä tuli Kuningattarenpäivä. 

Kuningattarenpäivä on säilyttänyt alkuperäisen lastenjuhla luonteensa, sisältäen aikuisten lapseksi heittäytymisen. 

Hassuja hattuja, lippuja, ilmapalloja, makeaa mahan ja juomia pään täydeltä, leikkejä ja lekkeriksi pistämistä. 

Hulinaa ja meteliä, holtitonta härdelliä hyvin ja iloisin mielin. 

Niin, koska juhla on hollantilainen, juhlaan on liitetty opettavaisesti kaupankäynnin alkeet, lasten pitämät katukirpputorit, Kindermarkt.

Muistaakseni toissa vuonna Oranjet kävivät Rheinenin pikkukaupungissa ja perinteen mukaisesti prinssi Ville-Aleksi osallistui leikkeihin. Hän heitti oranssia vessanpönttöä niin pitkälle kuin pystyi ja pitkälle lensikin, niin kuin pöntönsirpaleetkin.
Lehdissä oli hienoja kuvia: Oranjen prinssi heittämässä oranssia vessanpönttöä. Seuraavalla viikolla häntä jo kadutti. Ehjän vessanpöntön rikkiheittäminen on ajattelematonta maailmassa, jossa suuri osa ihmisistä elää henkensä kaupalla ilman sanitaatiota ja puhdasta vettä.

Kuningattarenpäivän viettoa Utrechtin Oranjeparkissa 1922.  Culmborigissa kuuluu vieläkin Kuningattarenpäivän viettoon lasten pyöränkoristelukilpailu.

Normaali syntymäpäiväliputus, kansallislippu ja Oranje-viiri kaupungin pääkirkon tornissa tänään.
Muutaman päivä kuluttua tämä Oranje-kaupunki saa uuden kreivin, Alankomaat kuninkaan.

Prinsessa ja Prins Pils

Koska kohta on Alankomaissa taas prinsessa Beatrix, sillä kuninkaaksi nousee Prins Pils (kansan suusta), on sopiva hetki muistella vanhoja ja toistaa tarina, jonka isoäitini kertoi kun 14-vuotiaana teininä valittelin hänelle paksuja sääriäni. (Isoäidin sääret olivat vieläkin sorjat.) 

- Nuori prinsessa Beatrix opiskeli Leidenin yliopistossa. Eräänä päivänä hän käveli yliopiston portaita ylös ja kuuli selkänsä takaa nuorten miesten pilkalliset kommentit. He arvostelivat edessä portaita ylösaskeltavaa tukevaa sääriparia. Prinsessa tiesi, että sääripari oli hänen. Hän pysähtyi, kääntyi ja totesi heille: "Hyvä niin, sillä näillä säärillä seisoo valtakunta."  

Se lohdutti. Seuraavan kerran kun taas yksi älypää katsoi oikeudekseen kommentoida sääriäni, rohkenin ilmoittaa: "Mielummin paksut sääret kuin tyhjä pää. Ja tuolla päällä pitäisin suuni kiinni."

Vaikka kuningattaresta tulee taas prinsessa, olen aika varma siitä, että hän ei sairastu prinsessatautiin, laihdu ja haihdu silmissä.

Sininen ja valkoinen (Keukenhof 2013)

Pyramide de Marmont, 1804 - Gizan pyramidin kopio Utrechtissä

Marmontin pyramidi Utrechtin harjulla. Horisontissa vasemmalla häämöttää Utrechtin kirkontorni Dom.

Pyramidi ennen restaurointia 2007.

Napoleonin kenraali Auguste de Marmont perusti Utrechtin harjulle 1804 armeijan leirin, joka koostui useasta pataljoonasta, kaikkiaan 18.000 miehestä ja epämääräisestä jälkijoukosta. 

Englantilaisia odotellessa pataljoonat oli yhdistettävä toimivaksi armeijaksi kuin myös joutenolon kiroja piti välttää.

Marmont oli osallistunut Napoleonin Egyptin sotaretkellä (1798-1801), joka oli myös tieteellinen tutkimusretki, jonka aikana ensimmäistä kertaa huolellisesti dokumentoitiin muinaisen Egyptin rakennustaidetta ja löydettiin mm. Rosettan kivi, jonka kolmikielinen teksti avasi hieroglyfien merkitysten salat.

Marmont päätti rakennuttaa pyramidin harjun huipulle, arvelemaansa Alankomaiden keksikohtaan. 

Se rakennettaisiin hiekasta ja maasta, ja huipulle tulisi korkea puinen obeliski. Piirustuksiin oli merkitty jopa Gizan suuren pyramidin romahtaneet kohdat, jotka nekin piti huolellisesti kopioida. 

Rakentamisen aloituksen aattona pidettiin suuret juhlat ja seuraavana aamuna rakentaminen lähti hyvään vauhtiin. Marmontin 36 metrisen pyramidin rakentaminen kesti armeijalta vain 27 päivää. Viimeisenä päivänä valmistui myös 13 metrinen puinen obeliski pyramidin huipulle. Tämä ei ole tarua, vaan totta, loistoesimerkki Napoleonin aikaisesta armeijoiden yhdistämisestä.

Marmont väitti hyvälle ystävälleen Napoleonille rakentaneensa pyramidin hänen kunniakseen, nimeksi tuli kuitenkin Pyramide de Marmont, Mont Marmont, Marmontberg. 

Kun oli aika jättää leiri ja siirtyä Saksan suuntaan, Marmont palkkasi kolme sotilasta valvomaan, suojelemaan ja hoitamaan pyramidia. Kolmikko osottautui varsin kelvottomiksi vartijoiksi ja kaikki irtonainen löysi tiensä parempaan käyttöön. Obeliskikin oli pian kellellään.

Vuonna 1806, kun Alankomaiden uusi kuningas Ludvig Napoleon ilmoitti muuttavansa pyramidin nimen Pyramide d´Austerlitziksi, Marmont protestoi voimakkaasti mutta turhaan.

Vuonna 1816 hän möi pyramidin ympäröivine maineen tulevalle Utrechtin pormestarille.

Alunperin pyramidi näkyi kauas, usean provinssin alueelle, ja Marmont toivoi sen kestävän ikuisesti.

Nykyään se on syvällä korkean pyökkimetsän keskellä, suurella ympyränmuotoisella aukiolla, jonka ulkoreunaa kiertää umpirivistö veripyökkejä. 

Kuten melkein voi arvata, Marmontin pyramidi on rakennettu mystisille linjoille ja on tarkassa suhteessa Stonehengeen, Roomaan, Alexandriaan, ja Gizan pyramideihin, ehkä Washingtoniinkin, pohjois- ja etelänapaan, Siriukseen ja Vegaan. Pyramidi on kansainvälisen ja ikiaikaisen vapaamuurarillisen veljeskunnan salainen tunnusmerkki, sisältäen vain vihityille ymmärrettävän viestin. Marmontilla ei ole siihen mitään sanomista.

Salaisia, vasta nykyään löydettäväksi ja oikein ymmärrettäväksi "annettuja" pyhiä paikkoja löytyy nurkilta muitakin.

Ior Bockin Lemminkäisen temppelin tarinoita vastaava salainen rakennelma sijaitsee lähellä meitä, kilometrin päässä jokipadon vanhalla sulkulinnakkeella. Eräs paikallinen kuvataiteilija on paikantanut mystisten linjojen risteyskohdan linnakkeelle. Geometristen mittausten ja harjoitetun näköherkkyyden avulla, taiteilija on onnistunut paikantamaan roomalaissotilaiden perustaman salaisen Mithran temppelin linnoituksen alta. Hienot piirustukset ja vaikuttavat sisäkuvat kyllä. Temppeli on piilotettu niin hyvin, että sen näkee vain kehittynyt mieli. Sen rakentamisen on mahdollistanut ylivertainen rakennustekninen osaaminen.

Harjaantumattomalle silmälle alla olevan kuvan laiduntavat eläimet näyttävät tavallisilta hollantilaisilta lehmiltä. Valistunut katse näkee pyhiä Apis-härkiä. Kerkeä mieli ymmärtää yhdistää pisteet A (pyramidi) ja B (salainen temppeliä), ja huomaa niiden välissä kulkevan suoran linjan! Siis, Mirthan temppelin uhrihärät kasvatettiin pyramidin juurella.

Pyhät härät alla vasemmalla. 

Fire fire burning bright... (Keukenhof 2013)

Lentävät karitsat

Mustat karitsat kirmaavat taas vastapäisen hedelmätarhan laitumella. Mikä tervetuliaismeteli!

Ensin kuului karitsoiden vienosti hätäistä määyntää, päälle nousi uuhien tukevampaa kiihkoääntä. Sekaan änki kanojen kiihkeä kotkotus ja hanhien tukevat kurkkutorvihuudot.
Kaiken päälle kaksi arapapukaijaa osallistui yleiseen äänikaaokseen trooppisilla papukaijaräikillään.
Rantaan kerääntyi parvi sorsia kurkottelemaan lyhyitä kaulojaan, täh?

Nyt ne karitsat juoksevat edes takaisin muurin viertä niin kovaa kuin pitkistä hoikista jaloista irtoaa. Kyllä irtoaa, kaikilla neljällä jalalla yhtäaikaisesti ilmaan, niin että muuria vasten kasvavien aprikoosien kukat pöllyävät.

Alla tirkistelykuvia... vain kaksi karitsaa pysähtyi hetkeksi kameranlinssin tirkisteltäviksi. Muut olivat oikealla tai vasemmalla.

Toisessa kuvassa tirkistelee naapurin papukoijoista se toinen, en tiedä kumpi. Ensin tuli kumma tunne, ja sitten näin silmän aidan päällä kasvavan muratin seassa.

Paljastuksia kulissien takaa - hiekkaa ja sipulia piisaa (Keukenhof 2013)

Taustalla Keukenhofin puisto ja puiston tuulimylly,  jonka ulkoparvelta voi ihailla tulppaanipeltoja,
jos tulppaanit kukkivat. 

Täältä niitä nousee.

Viimeiset punaiset.

Päätepiste.

En ole tulppaani, sanoi tulppaani. (Keukenhof 2013)

Hybridit ovat oma lajinsa... kummia tulppaaneja, sillä ne tekevät parhaansa näyttääkseen mahdollisimman vähän tulppaaneilta. Mutta, luonnossa naamiotuminen on fiksua ja luonnollista.
Ehkä tulppaani on neilikkana tai pionina paremmassa turvassa, tuumi ihminen.
(yllä kuvassa niitä tavallisempia, alla niitä "en ole"-tulppaaneita, makeita kyllä)

Tulipa Double Sugar

Tulipa Hemisphere

Tulipa Virichic

Tulipa.... näyttää kummasti neilikalta. Neilikka on kuitenkin neilikkana neilikampi..

Nämä tyrmäsivät silmät, en ole lilan ystävä ja kuva tallensi värin täsmälleen. Yllättäen väri on hollantilaisten duunarinaisten suosiossa sisustuksessa ja vaatteissa: aikuisen naisen pinkki.

Naturally muodollisesti - hyasintteja ja narsisseja (Keukenhof 2013)