Kumiruusut ja ruusukuume

rosa Leonardo da Vinci

Kesäkuun lopulla paikallisessa puutarhakaupassa kohdalle sattui muutama rosa Leonardo da Vinci - taimi ja siitä se tauti alkoi: ruusukuume. Kuten moni kavala tauti, se iskee varoittamatta. Vain pieni pistos ja se on siinä. (Tähän asti pihalla on kasvanut vain köynnösruusu Etoile de Holland ja sen luonnollisena parina Suomesta tuotu Pohjantähti).
Kuppimaiset, vadelmaisen tumman roosan väriset komeat ja yltiöromanttiset kukat ilmottautuivat "juhannusruusuiksi", vaikkei tuoksua ollut kuin aavistus, eikä kukaan ollut kysynyt. Päästä kuului naks ja mielessä avautui kahdelle ruusulle paikka: just siihen terassin viereen, missä kasvaa vain matalaa yksivuotista kesäkukkaa, minipetuniaa. Ruusukuume aiheutti sen verran vakavat alkuoireet, että poljin pyörällä kodin ja kaupan väliä kahteen kertaan läpi tuulen ja tuiverruksen, sillä kyydissä kulki vain yksi taimi kerrallaan ja jäljellä oli enää muutama josta valita. Kolmaskin keikka oli heti perään välttämätön. Matalien da Vincien kaveriksi oli haettava punakukkainen, parimetriseksi kasvava käynnösruusu rosa Florentina.

rosa Florentina

Nimistään huolimatta sekä Leonardo da Vinci että Florentina ovat lajeina upouusia, vaikkakin kukiltaan vanhanajan ruusujen näköisiä. Tertturuusu L. Da Vinci on vuodelta 1994 (Meilland) ja köynnösruusu Florentina vuodelta 2011 (Kordes). Kumpikin on luvatusti vahva ja jatkuvakukintainen, ei vain remontoiva. Niin, ja vedenkestävä.
Da Vincin desimitan kokoisiin kuppikukkiin mahtuu juuri sen desin verran vettä, eivätkä kukat ole vedestä moksiskaan, melkein päin vastoin. Ihme kukka. Värikin pysyy kukissa tiukasti, haalistumatta ja kukat kestävät viikkoja, ei päiviä.

Kutsunkin kesän ensimmäisiä ruusuhankintojani kotoisasti 'kumikukkaisten' lahkoksi.
Taudinkestävyys on myös kumiluokkaa: niihin ei ryhdy home eikä ruoste, mikä sekin on oma ihmeensä vetisessä Hollannissa. Kumpaakin kehutaan syystä kestäväksi.

rosa Uetersener Klosterrose

Talvenkestävyydestä Suomessa en tiedä, mutta kumikukkaispohjalta saattaisivat olla talvenkestäviä Suomen ykkösvyöhykkeellä. Kokeilisin jos olisin Suomessa. Jatkuva- / toistuvakukintainen ja vedenkestävä "vanhanajanruusu" ei olisi hullumpi kokeilu. Tai, voihan da Vinci-tertturuusun tai vain parimetriseksi kasvavan Florentinan istuttaa suureen ruukkuun ja tallettaa viileässä talven yli.
Huomasin että yksi hankkimani ruusu on kaupan myös Suomessa: Luostariruusu, rosa Uetersener Kloosterrose (Tantau, 2006). Uusvanha köynnösruusu sekin, nimestään huolimatta. Ja tuoksuu!

Kumikukkaisten löytämisen jälkeen puutarhassa alkoi taianomaisesti aueta uusia istutuspaikkoja. Moni vanha perenna oli jotenkin kärsineen näköinen, tai muuten tullut luonnollisen elinkaarensa päähän, päättelin, kun ruusutarjontaa selailin. Vanhojen bourbon- ja ranskanruusujen perävanassa löysin David Austinin kehittämät englanninruusut. Siitäpä ilo irtosi: tuoksuvat, modernit "vanhanajan ruusut", jotka kukkivat koko kesän tai vähintäänkin remontoivat, toisin kuin aidot kertakukintaiset vanhanajan ruusut.
Puutarhan ruusuttumista edisti myös juhannuksen jälkeiset alennusmyynnit.
Uusia ruusuja hakeutui pihalle.... 15 eri lajia.
Tunnustan kyllä, myönnän. Ruusukuume. Ei ne ruusut mihinkää hakeutuneet. Minä jahtasin niitä ihan itse ympäri Hollantia. Hankalimpia haaveita piti lähteä toteuttamaan Belgian puolelle. Siinä sivussa opin kaikenlaista ruusuista, ruusutarhoista ja hollantilaisesta ruusukaupasta. Esimerkiksi Linnén luokitus officinalis, kuten rosa (gallica) officinalis, saattaa apteekkarinruusun sijaan tarkoittaa mitä tahansa tunnistamatonta ruusua, joka mahtuu myytävään purkkiin. Onneksi olin jo pionien kohdalla törmännyt tähän hollantilaiseen tulkintaan lajiepiteetistä officinalis, joten katselin ruusua syvän epäluulon vallassa. Ja onneksi kaikissa ostamissani taimiruukuissa oli vielä muutama kukka lajinvahvistukseksi.
Hauska löytö ja vilpitön satunnaisostos oli tanskalainen rosa Twist, nk. patioköynnösruusu (Poulsen, 2000). Sen hassuihin, hyväntuulisiin, keltakeskustaisiin kukkiin ihastuin ihan...  lapsena. Onneksi sille löytyi lopulta aikuisen sopiva paikka. Se kasvaa apteekkarinruusun ja rosa mundi takana vasten muuria. Twistin punavalkoraidallisia kukkia voi ihailla vielä pitkään sen jälkeen kun rosa mundi on oman punavalkokirjavan kertakukintansa roiskauttanut. Rosa Twist on myös talvenkestävä, selviää lukemani mukaan vielä -20,4 °C asteen pakkasesta, tismalleen.

rosa Twist



(P. S.  Tämän sivun kuvat eivät ole omia kuvia. )